Tietoa plastiikkakirurgiasta
Etusivu › Tietoa plastiikkakirurgiasta
Plastiikkakirurgia
Muistathan, että esteettinen kirurgia on vaikeata ja siihen liittyy komplikaatioiden riskejä. Siksi hoitopaikan valinnassa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota leikkaavan lääkärin ja hoitohenkilökunnan ammattitaitoon ja kokemukseen sekä hoitopaikan laatuun. Sairaalassamme toimivilla lääkäreillä on pitkä kokemus esteettisen kirurgian leikkauksista.
Meillä pääset tutustumaan myös omien kirurgiemme tekemien toimenpiteiden ennen ja jälkeen -kuviin voidaksesi varmistua Sairaalamme korkeasta tasosta. Huomioithan, että Professori Nordströmin tuloskuvia on monesti lainattu luvattomasti ja käytetty maailmalla väärin. On myös annettu vaikutelma, että joku muukin saisi aikaan vastaavanlaisia tuloksia. Teidän etunne ja turvallisuutenne mukaista on, että saatte nähdä juuri Teitä leikkaavan kirurgin tuloskuvia ennen leikkauspäätöksen tekoa.
Plastiikkakirurgisesti hoidettavia ongelmia voivat olla muun muassa erilaiset synnynnäiset epämuodostumat, palovammat, ihosyövät, haavaumat, irronneet sormet, kädet ja kudospuutokset jotka hoidetaan mikrokirurgisesti ja muilla plastiikkakirurgisilla tekniikoilla. Lisäksi plastiikkakirurgian piiriin kuuluvat syöpäsairauksien hoidon aiheuttamat ulkonäköön liittyvät korjaukset kuten rintojen uudelleen rakentamiset - ja koko esteettinen kirurgia eli kauneuskirurgia.
Plastiikkakirurgia käsittelee koko kehoa, se ei ole rajoittunut mihinkään erityiseen kehon osaan kuten monet muut kirurgian alat. Tämän vuoksi plastiikkakirurgit tekevät usein yhteistyötä muiden lääkäreiden, esimerkiksi ortopedien ja neurokirurgien kanssa.
Historiallisesti ajatellen plastiikkakirurgia oli alun perin kauneuskirurgiaa, esimerkiksi nenän rekonstruktiot olivat selkeästi esteettisiä.
Muun muassa Intiassa on neniä korjattu kirurgisesti jo parituhatta vuotta sitten kääntämällä otsasta kudoskieleke ja muovaamalla siitä uusi nenä. Intiassa toimenpiteen yleisyys perustui siihen, että naisten uskottomuus rangaistiin leikkaamalla naiselta nenän kärki. Jos jollekin oli käynyt näin huonosti, hän ymmärrettävästi halusi saada nenänsä takaisin. Samasta näkyvästä rangaistusmuodosta kerrotaan Raamatussa. Vangiksi joutuneilta vihollisilta katkaistiin nenä häpeän tai häväistyksen merkiksi.
Ensimmäinen kirja
Ensimmäisen eurooppalaisen kirjan plastiikkakirurgiasta kirjoitti Bolognan yliopistossa vaikuttanut Gaspare Tagliagozzi 1500-luvulla. Siinä käsiteltiin laajasti nenän rekonstruktiota. Tagliagozzi teki nenän, ei otsan kielekkeestä vaan olkavarren kielekkeestä, jonka hän liitti nenän jäljelle jääneeseen osaan pitämällä kättä kolmisen viikkoa niin, että olkavarsi oli nenän kohdalla. Tällä menetelmällä saatiin kudoskappale siirrettyä kahdessa vaiheessa olkavarresta nenään.
Menetelmästä tuli niin tunnettu, että Italian Plastiikkakirurginen yhdistys käyttää edelleenkin juuri tätä Tagliagozzin nenärekonstruktiokuvaa logonaan.
Viisas mies
Paavi Johannes Paavali II järjesti syyskuussa 2000 kongressin Vatikaanissa. Aiheena oli "Aesthetic Plastic Surgery to Improve the Quality of Life" eli "Kauneuskirurgia elämänlaadun parantajana". Plastiikkakirurgian professori Rolf Nordström sai kutsun ainoana pohjoismaalaisena saapua esitelmöimään 14:n muun kansainvälisesti arvostetun palstiikkakirurgin kanssa. Se oli henkilökohtainen kunnia, ja merkittävä Pyhän Istuimen kannanotto koko esteettisen kirurgian puolesta. Vatikaanivaltio, Stato della Cittá del Vaticano, oli jo aiemman paavin suulla todennut plastiikkakirurgian vähentävän kärsimyksiä.
Suomessa
"Vammaisuus ja kärsiminen eivät suinkaan jalosta ketään, päinvastoin niistä voi tulla myrkkyverkko, johon tukehtuu monta muutakin ihmistä." (Suvi Ahola, Helsingin Sanomat 28.4.2001, arvostelussa Sirkka-Liisa Sassin teoksesta Noidankehä)
Helsingin Sanomat julkaisi 5.7.2001 pääkirjoitussivulla mielenkiintoisen kirjoituksen, joka oli otsikoitu "Esteettinen poliitikko". Siinä puututtiin uusien naispoliitikkojen politiikkaan mukanaan tuomaan piirteeseen, jota valtio-opin professori Tuomo Martikainen on kutsunut politiikan estetisoimiseksi: "Ei välttämättä riitä, että nainen on omistautunut asialleen. Hänen pitää myös näyttää hyvältä." Pääkirjoituksessa todetaan, että arvio tuntuu pitävän paikkansa.
Mitä esteettinen kirurgia on
Kauneuskirurgialla korjataan erilaisia ulkonäössä olevia seikkoja, jotka ovat alkaneet vaivata asianomaista. Niitä voivat olla liian suuri nenä, imetysten veltostamat rinnat, hörökorvat tai yleensä ikääntymiseen liittyvät muutokset kasvoissa ja vartalossa. Monille ongelmasta pääseminen merkitsee uusia valmiuksia jokapäiväiseen elämään. On tärkeätä muistaa, ettei kauneuskirurgiassa ole koskaan kysymys pelkästään "nenän korjaamisesta" tai "arven silottamisesta", vaan aina koko ihmisestä, hänen fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan.
Korjaavan kirurgian ja esteettisen kirurgian leikkaukset kohdistuvat usein pään ja kaulan alueelle. Silloin on erityisen tärkeätä, että tulos on mahdollisimman hyvän näköinen. Leikkauksen tarkoituksena on saada potilas siihen kuntoon, että hän voi mennä esimerkiksi työpaikalle tai kouluun ilman häpeää tai kiusaamisen kohteeksi joutumista.
Runsaasti tietoa esteettisestä kirurgiasta upein värikuvin varustettuna löytyy kirjasta Esteettinen kirurgia, kirjoittajana professori Rolf Nordström.
Toiveet ja toteutus
Vastaanotolla pyrimme keskusteluin selvittämään, miten voimme auttaa asiakasta - olisiko jostakin esteettisen kirurgian toimenpiteestä hyötyä juuri hänelle. Lähtökohtina ovat aina asiakkaan omat tarpeet, hänen persoonallisuutensa, hänen omat kasvonsa ja kehonsa rakenne, hänen peruskauneutensa. Esteettinen kirurgia voi auttaa häntä pääsemään eroon jostakin ulkonäköön liittyvästä, pitkään kiusanneesta seikasta tai saamaan takaisin jotakin, mitä vuodet ovat ulkonäöltä vieneet. Vahvan itsetunnon ja uuden elämän on kuitenkin lähdettävä kasvamaan näistä lähtökohdista, apua hakeneesta itsestään.
Emme koskaan tee aloitetta mistään toimenpiteestä. Leikkaukseen lähdemme ainoastaan potilaan toivomuksesta ja korjataan ne virheet, jotka häntä vaivaavat. Asiakas tietää yleensä, mitä hän haluaa ja meidän tehtävänämme on kertoa, ovatko hänen toiveensa mahdollisia ja järkeviä toteuttaa - ja jos ovat, niin miten. Kerromme potilaillemme, millaisiin tuloksiin milläkin toimenpiteellä päästään - ja mitä ei voida toteuttaa. Taitava plastiikkakirurgi voi tehdä paljon hyvää, mutta taitamattoman käsissä voi tapahtua mitä tahansa. Tässä ammatissa tulisi hallita monia eri aloja; lääketieteellisten ja kirurgin taitojen lisäksi tarvitaan taiteellista ja psykologista näkemystä. Kykyä kommunikoida potilaan kanssa ja ymmärtää häntä, kykyä asettua hänen asemaansa ja auttaa löytämään oikeat ratkaisut.
Valokuvat kertovat
Jotkut asiakkaat tulevat vastaanotolle nuoruuden kuvia mukanaan. He toivovat, että voisimme esteettisen kirurgian keinoin kääntää heidän elämänsä kelloa vuosia taaksepäin ja palauttaa entisen ulkonäön. Kuvia katselemalla näemme, minkälaisia muutoksia vuodet ovat tehneet ja voimme keskustella konkreettisesti toiveista. Omien kuvien lisäksi mukana saattaa olla lehdistä leikattuja kuvia. Silloin puhutaan yleensä ihanteellisista nenistä, rinnoista ja vartalosta, piirteistä, joita potilaalla ei itsellä ole ehkä koskaan ollut. Jotkut siis toivovat, että leikkauksen tuloksena olisi "erilainen ihminen".
Plastiikkakirurgi ja kauneuden mitat
Kauneutta on pyritty selittämään kautta aikojen erilaisin geometrisin mitoin ja kulmin. Menestys on ollut kuitenkin melko huono, sillä kauneutta ei ainakaan vielä voi ymmärtää pelkästään mittojen kautta.
Kauneus kuitenkin on sellaista, minkä jokainen aistii ja näkee ilman, että sitä pystyy selittämään. Viime aikoina on noussut esille kolmiulotteisuus. Tämän ajatuksen mukaan kauneuden taustalla ovat oikeat valoheijasteet, kulmat ja mitat. Kauniilla ihmisellä tulee olla kasvoissaan valoheijasteet esimerkiksi molemmissa poskipäissä, kaksi tai kolme ylähuulessa, yksi tai kaksi alahuulessa ja kaksi heijastetta nenän kärjessä.
Iloa ulkonäöstä
Jos uskotaan siihen, ettei kärsimys sittenkään jalosta ihmistä, vaan tukahduttaa hänet ja lähiympäristön, voidaan ajatella, että onnellisuus on kaikille hyväksi. Jos siis oma ulkonäkö tyydyttää ja vieläpä ilahduttaa kantajaansa, silloin se on siunaukseksi sekä yksilölle että ympäristölle.
Tyytyväisyys omaan ulkonäköön on merkityksellinen. Ulkoisen kuoren parantamiseen on monia keinoja, esimerkiksi urheileminen, bodaaminen, aistikas pukeutuminen, tyylikäs meikkaaminen ja kampaajalla ja kosmetologilla käyminen sekä oikea ruokavalio. Tähän voidaan lisätä vielä joidenkin kohdalla kauneuskirurgian palveluiden käyttäminen. Olemme huomanneet, että kauneusleikkauksen jälkeen henkilö on yleensä aikaisempaa iloisempi ja energisempi. Hän on ulospäin suuntautuneempi, ystävällisempi itselleen ja ympäristölleen sekä tehokkaampi, aktiivisempi ja tuottavampi kuin ennen toimenpidettä. Kaikki hyviä, tavoiteltavia asioita.
Esimerkkeinä niistä toimenpiteistä, joita sairaalassamme tehdään ja joista näillä kotisivuilla kerrotaan mainittakoon:
- erilaiset kasvojen kohotukset
- silmän ala- ja yläluomileikkaukset
- huulien muotoilut
- ihonhionnat
- nenän muotoilut
- leuan muotoilut
- korvien korjaukset
- rintojen suurennokset, pienennykset ja ripustukset
- rasvaimu ja vartalon muotoilu
- vatsanahan kiristys
- hiustensiirrot
Varsinaisen kauneuskirurgian lisäksi sairaalassamme tehdään lähes kaikkia muita plastiikkakirurgiaan kuuluvia toimenpiteitä. Merkittävä ero niin sanotun rekonstruktiivisen (korjaavan) plastiikkakirurgian ja esteettisen kirurgian välillä on se, ettei yhteiskunta korvaa kauneusleikkauksia, vaan potilas maksaa itse kaikki kustannukset. Tästä syystä hoito tapahtuu nimenomaan yksityissairaaloissa. Sen sijaan vammoja korjaavan plastiikkakirurgian palveluja on saatavana kaikissa yliopistosairaaloissa, joissakin keskus- ja aluesairaaloissa sekä myös yksityissairaaloissa. Niistä Kansaneläkelaitos korvaa osan potilaan kustannuksista laissa annettujen määräysten mukaan.
"Plastiikkakirurgia on erittäin laaja ja hyvin kiehtova kirurgian erikoisala, joka on kehittynyt valtavasti niinä vuosina, joina olen työskennellyt sen parissa. Samalla yhteiskunnan mielenkiinto plastiikkakirurgiaan ja erityisesti sen osa-alueeseen, esteettiseen kirurgiaan, on jatkuvasti kasvanut. Olen tehnyt yleiskirurgiaa ja plastiikkakirurgiaa - sekä hyvin laaja-alaisesti rekonstruktiivista (korjaavaa) että esteettistä plastiikkakirurgiaa - yli neljännesvuosisadan.
Olen siinä työssäni tehnyt kolmattakymmentätuhatta leikkausta. Tulin jo varhain vakuuttuneeksi siitä, että ei pelkästään riitä että saa jonkun säilymään hengissä tai että korjaa jonkin toiminnallisen haitan. Ollakseen onnellinen on potilaalla oltava myös riittävää laatua elämässään. Myös korjaavassa plastiikkakirurgiassa panostetaan jo enemmän siihen, että lopullisen tuloksen tulisi olla hyvän näköinen - etenkin silloin, kun kirurgia koskee pään ja kaulan alueita. Kaikissa näissä esteettisen kirurgian kehittämät tekniikat ja näkemykset ovat arvokkaita potilaalle. Leikkauksen tulos ei saisi olla potilaan onnen esteenä.
Uudet menetelmät, huipputekniikka ja entistä turvallisemmat aineet ovat mahdollistaneet sen, etteivät toimenpiteet ole potilaalle enää niin raskaita, aikaa vieviä ja riskialttiita kuin ennen. Ulkomuodon korjaamiseksi ei enää tarvita välttämättä nukutuksia ja pitkiä toipumisaikoja, sillä nykyisin monet toimenpiteet voidaan tehdä huomattavasti kevyemmin.
Myös tulokset ovat parantuneet. Leikkaukset suunnitellaan huolellisesti yhdessä asiakkaan kanssa ja tarvittaessa käytetään apuna valokuvia, piirroksia ja tietokonetekniikkaa. Joskus pienetkin toimenpiteet saavat aikaan suuria muutoksia. Monille esteettinen kirurgia merkitsee eroon pääsemistä pitkään vaivanneesta ongelmasta, itsevarmuuden lisääntymistä ja sen kautta parempaa elämänlaatua.
Olen itse ollut mukana kehittämässä useita plastiikkakirurgisia leikkausmenetelmiä ja keksinyt muun muassa kansainvälisestikin tunnustetun ja laajalti käyttöön otetun kaljuuntumisen hoidossa käytetyn hiustensiirtomenetelmän, micrografts eli mikrosiirteet, jolla saadaan omat, pysyvät, luonnolliset hiukset täysin kaljulle alueelle. Yksi uusimmista keksinnöistäni on The Nordstrom Suture, erikoisommelaine, joka vähentää arpien leviämistä ja nopeuttaa kaljuuntuneiden alueiden supistumista. Sen avulla voidaan myös nopeuttaa esimerkiksi isojen arpien ja luomien kirurgista poistoa.
Kokemuksesta tiedän, että kauneuskirurgia on ollut ja tulee olemaan suuri siunaus monelle ihmiselle.
– Rolf Nordström
Mirka Parkkinen: Kauneuden ihanne tänään ja huomenna – kauneuden semiotiikka
Nykyajan kauneusihanne on jo pitkään rakentunut kahden periaatteen varaan. Toinen on harmonian, sopusoinnun ja symmetrian ihanne ja toinen on ns. riikinkukkoefekti, jolloin tietty ominaisuus todella korostuu, esim. suuret silmät, korkeat poskipäät tai jämerä leuka. Ääripiirteiden sopiva yhdistyminen harmoniaksi tuottaa kauneuselämyksen. Eli tässäkin asiassa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.
Vanha sanonta kertoo kauneuden olevan katsojan silmässä. Tämä muistuttaa meitä siitä, että kauneusarvioihin vaikuttavat aina myös katsojan omat arvot ja asenteet. Eri kulttuureissa ihannoidaan hieman eri asioita, esimerkiksi amerikkalaiseen kauneusihanteeseen kuuluvat isot rinnat eurooppalaisten pitäytyessä tässä suhteessa maltillisemmilla klassisen taiteen luomilla linjoilla.
Millaisia ilmiöitä on odotettavissa kauneuden arvioinnin alueella?
Nouseva trendi on nuorison anarkia perinteistä ja liioiteltua kauneuskäsitystä kohtaan.
Media ja mainonta tarjoavat nuorisolle esikuviksi kaikkein kauneimpia naisia ja miehiä, joiden ulkonäköä vielä parannellaan tietokoneella. Nuorille tarjotaan malleja, joita kukaan ei pysty täyttämään. Vastareaktiona on syntynyt anarkistinen kauneuskäsitys, johon kuuluvat silpomiset ja tatuoinnit ja jossa pyritään mahdollisemman kauas annetusta ihanteesta.
Nämä nuoret saattavat käyttää hyvin paljon aikaa ulkonäköönsä, he todella panostavat siihen, mutta he tekevät sen toisin kuin yleinen kauneusihanne vaatisi.
Uutta on myös tottuminen eri rotujen piirteisiin. Oman rodun lisäksi media opettaa meitä katselemaan, arvioimaan ja arvostamaan muidenkin rotujen ulkoisia ominaisuuksia. Lola Odusoga oli ensimmäinen suomalainen värillinen missi ja esimerkiksi monissa kansainvälisissä mainoksissa on nostettu musta rotu ihanteeksi.
Entä ovatko tulevaisuudessa huipulla edelleenkin hyvin hoikat, lähes nälkiintyneen näköiset naiset? Pitkällä tähtäyksellä painoindeksi on todennäköisesti normalisoitumassa. Elämme vielä maailmassa, jossa ihanteena ovat toisessa päässä anorektikot ja toiseen päähän ovat tunkeutumassa isot XL-naiset. Isot naiset ovat siis tulleet anorektikkojen rinnalle tasapainottamaan kehitystä ja muistuttamaan siitä, että ihanteeksi nostettu äärimmäinen laihuus ei vastaa todellisuutta.
Mielenkiintoinen yksityiskohta:
Vuoden 2000 Opium-hajuvesimainoksessa hyvin vaaleaihoinen nainen oli pukeutunut vain kultaisiin sandaaleihin ja kaulakoruun. Kuvaa pidettiin hätkähdyttävänä, ja mainos sai osakseen runsaasti kritiikkiä. Mutta ei siksi, että kuvan naisella ei ollut vaatteita, vaan sen takia, että hän oli joidenkin mielestä liian lihava - toisin sanoen näytti liiaksi naiselta. Opium-tyttö on tunnettu XL-malli, mutta mainoksessa hän näytti aivan normaalilta - tosin hyvin kauniilta ja eroottisesti hehkuvalta naiselta. Mainoksen herättämä kohu kertoo siitä, millaiseksi meidän naiskuvaamme on haluttu muokata: mahdollisimman kauas luonnonmukaisesta.
Ikääntyvät haluavat säilyttää, eivät muuttaa - kasvojen palautus!
Kauneusleikkaukseen hakeutuvaa ikääntyvää ihmistä voidaan - ehkä yllättävästikin - pitää luonnollisen kauneuden tavoittelijana. Hän ei hae kauneusleikkauksista muutosta muutoksen vuoksi, vaan paluuta omaan jo koettuun tilaansa. Kasvojen kohotukselle osuvampi nimi voisikin olla kasvojen palautus.
Suurilla ikäluokilla eli tämän hetken viisikymppisillä on useissa tutkimuksissa todettu korostunutta halua itsensä hoitamiseen ja elämästä nauttimiseen. Myös asenteet kauneusleikkauksiin ovat muuttuneet jatkuvasti myönteisemmiksi. Ikää tärkeämpänä pidetään asennoitumista elämään ja itse valittua tyyliä. Lähes kaikki ottavat myönteisen kannan väittämään "ihminen voi olla seksikäs ja viehättävä minkä ikäisenä tahansa".
Voiko presidentti mennä tulevaisuudessa kauneusleikkaukseen?
Viestintää arvioidaan kahdella dimensiolla, kahden ulottuvuuden kautta. Toinen liittyy järkeen ja toinen tunteeseen. Tämän perusteella voisi ajatella, että myös ihmistä voidaan arvioida kahden ulottuvuuden kautta: ottamalla huomioon hänen asiantuntemuksensa ja hänen hurmaavuutensa.
Osaamme selkeästi sanoa, kuka on hyvä asiantuntija, mutta paljon vaikeampaa on mitata henkilön hurmaavuutta.
Meillä on perinteisesti kaksijakoinen kulttuuri: olet joko asiantuntija tai hurmuri. Näiden kahden ominaisuuden yhdistymistä jotenkin oudoksutaan. Uskomme helposti jo Juhani Ahon klassikkoromaanissaan hahmottelemiin perustyyppeihin. Olet joko "Juha", jähmeä perustyyppi, luotettava ja asiantunteva, mutta sinussa ei ole vähääkään "shemeikkaa", hurmaavuutta. Tai sitten olet hurmaava, täysi luikuri, johon ei voi luottaa ja jolla ei ole yhtään asiantuntemusta. Syynä on, ettei kestetä sekä-että-ihmisiä, koska he tuntuvat saaneen kohtuuttoman paljon hyviä ominaisuuksia. Ja kuitenkin ihannoimme karismaa (ks. oheinen kuvio).
Kun imagorakentaja lähtee tekemään jostakin ihmisestä karismaattista, hän pyrkii lisäämään panoksia pystydimensiolle. On helppo kasvattaa asiantuntemusta lisäämällä koulutusta ja sitä kautta tietoutta. Lukuja voidaan opetella ulkoa ja henkilöä prepata niin kuin presidenttikandidaattia. Ja kaikki menee tähän asti hyvin. Ongelmia syntyy vasta toisen arviointidimension kanssa: jos henkilöltä puuttuu hurmaavuus, puuttuu jotain hyvin olennaista. Habitusviestinnällä tarkoitetaan sitä, miten eli millaisessa paketissa asiat tarjotaan. Samatkin sanat voivat toisen ihmisen sanomina säväyttää, kun taas toinen ei saa niitä raamitettua vaikuttaviksi.
Viestin perille menossa ilmeillä ja eleillä on varsin suuri merkitys, ja nämä tekijät yhdistyvät väistämättä myös laajemmin ihmisen ulkonaiseen olemukseen. Menestystä haluavan henkilön tulisi vaikuttaa myös ulkonäöllään eli olla pätevä myös tällä sektorilla.
Asemaan ja asiaan sopivaan pukeutumiseen ja muuhun rakennettuun ulkoiseen olemukseen kohdistuukin yleensä tiettyjä odotuksia. Mutta mitä sanotaan, jos vaikuttavassa asemassa oleva henkilö toimii radikaalisti ja etsii lisäpotkua esteettisillä leikkauksilla? Ja kuitenkin nämäkin toimenpiteet kuuluvat samaan habitusviestinnän kategoriaan. Siis voiko presidentti mennä tulevaisuudessa kauneusleikkaukseen? Vastaus on, että kyllä voi, jos halutaan käyttää kaikkia keinoja. Miksi ei presidentti, jos kerran kuningattaretkin!
Kauneusleikkaukset tulisi valita tehtävän mukaan, Ruotsin kuningatar Silvian rooli on viehättää
Kun hurmaaminen on toimenkuvan pääsisältö, harva ihmettelee tai paheksuu tähän asiaan panostamista myös kauneusleikkausten avulla. Viehättävyyden viestiä on aivan sopivaa ylläpitää ja lisätä kirurgisilla toimenpiteillä.
Entä kauneusleikkausten mukanaan tuomat muut vaikutukset habitusviestintään? Presidentin, oli hän sitten nainen tai mies, tulisi viestiä osaamisesta ja energisyydestä. Hän ei saa olla julkisesti esiintyessään väsyneen ja nuutuneen näköinen. Toisin sanoen hänellä ei saisi olla silmäpusseja, posket eivät saisi roikkua eikä suupielet kääntyä vain alaspäin. Hänen koko olemuksensa tulisi viestiä dynaamisuutta. Silloin kansalaisten on helppo uskoa, että hän osaa tehtävänsä: hänellä täytyy olla myös terävät aivot. Karisman kolmioon tullaan kahta tietä!
Ihannoimmeko mahdotonta?
Ihanteet vievät meidät pois arkipäivästä, ihanteille ei ole ominaista tavallisuus tai keskinkertaisuus.
Myös ulkonäkönsä vuoksi idoleiksi nostetut henkilöt konkretisoivat meille piirteitä, jotka ovat poikkeamia tavallisuudesta. Missit, mallit ja muut julkisesti kaunottariksi tunnustetut ovat saavuttaneet asemansa nimenomaan massasta erottuvan ulkomuotonsa vuoksi. Entä mitä tapahtuu, kun julkisuus tekee ihanteesta arkisen velvoitteen? Onko julkisuuden antama esteettinen kuva terve?
Voisi hyvällä syyllä kysyä, missä elää sellainen ihmisrotu, joka tuottaa Barbien tyyppisiä naisia: pitkiä, solakoita, kapealanteisia mutta samalla isorintaisia. Tiettävästi ei missään. Jos on pitkä, hoikka ja kapealanteinen, niin yleensä on pienet ja olemattomat rinnat. Jos taas on runsaat rinnat, on runsaasti myös muuta.
Jos kulttuuri nostaa ihanteeksi epätodellisen hahmon, niin silloin ihmiset, jotka lähtevät muokkaamaan itseään tähän hahmoon, ovat enemmänkin aikakauden kuin itsensä uhreja. Tarve ei ole lähtenyt heistä, vaan he ovat ikään kuin imeneet aikakauden aatteet itseensä.
Naisen fyysisyys on viesti – halusi hän sitä tai ei
Ulkonäön esteettinen arviointi on kautta aikojen länsimaisessa kulttuurissa kohdistunut korostetusti naiseen. Vanhoista maalauksista voimme nähdä mies- ja naisihanteet lähes karikatyyreina: samaan kuvaan on saatettu yhdistää alastomia naishahmoja ja täydessä sotisovassa olevia miehiä. "Neidonryöstö" tai vastaava maalauksen nimenä yrittää selittää tätä outoa yhdistelmää. Taustalla lienee kuitenkin halu korostaa mies- ja naisroolien erilaisuutta: miestä aktiivisena ja samalla fyysisesti suojattuna subjektina ja naista paljastettuna ja seksuaalisesti valtaan otettavana objektina.
Myös naisen ja miehen ulkonäön yksityiskohtia arvioidaan eri tavoin ja niihin liittyvillä signaaleilla rakennetaan rooliodotuksia. Naisella kuuluu olla pieni, siro nenä, kun taas miehen nenässä saa olla kokoa ja näköä, koska nenä ilmentää ulospäin suuntautuvaa energiaa ja uteliaisuutta. Miehellä saa olla mielellään jämäkkyyttä viestivät kunnon leukaperät, joilla hän kontrolloi ympäristöään ja pitää maailmaa hallussaan. Naisilla tämä piilotajuisesti tulkittava ominaisuus saa mielellään olla mahdollisimman olematon. Toisaalta aistillisuuden ilmentäjänä suun tulee naisella olla pyöreä, pehmeä ja runsas.
Naista voidaan ihannoida myös hänen ulkonäöstään välittyvän lapsenomaisuuden vuoksi. Lapsinaisella on isot, pyöreät silmät, kaareva otsa, pieni nöpönenä ja pyöreä pieni leuka. Tällainen nainen herättää miehessä yleensä halua suojella ja halua alistaa. Entä jos habitusviestintä ei vastaakaan todellisuutta, jos nainen ei olekaan heikko ja alistuva? Tai ehkä nainen suorastaan häneen projisoidun roolin avulla käyttää miestä hyväkseen. Silloin lapsinainen on miehelle karvas pettymys.
Ulkonäkö korjattu – entä itsetunto?
Kun ihmisen ulkonäköä lähdetään korjaamaan esteettisellä kirurgialla, joutuu myös hänen psyykkinen minäkuvansa operoitavaksi. Tyytyväisin on todennäköisesti hän, jolla on vahva itsetunto eli tunne omasta arvosta mutta joka haluaa korjata jonkin muidenkin havaittavissa olevan häiritsevän seikan ulkonäössään.
Jos itsetunto on hatara, ei ulkonäön korjaaminen automaattisesti vahvista minäkuvaa. Hankalin lienee tapaus, jossa henkilö, jolla on negatiivinen minäkuva, tulee pyytämään korjausta normaaliin ulkonäköön. Tällainen henkilö etsii ratkaisua ongelmiinsa väärältä alueelta, ja operointi voi johtaa vain uusiin ongelmiin.
Yksinkertaisen ja selkeästi tulosta tuottavan korjausoperaation merkitystä elämänkulkuun on pohdittu esimerkiksi kysymällä, olisiko Englannin kuninkaallisen perheen historia kirjoitettu toisin, jos Charlesin hörökorvat olisi aikoinaan korjattu.
On sääli, jos ihminen joutuu kärsimään jostakin ulkonäöllisestä poikkeamasta - joka olisi suhteellisen helposti korjattavissa! - ja kehittää siitä vuosien mittaan itselleen trauman, joka vaikuttaa hänen koko persoonallisuuteensa.
Elämänlaadun arviointi - kuka määrittelee, mikä on normaalia?
Esteettiseen kirurgiaan kietoutuvat monet eettiset ja moraaliset ongelmat. Mitä ihmiset toivovat ja mihin lääkäri taitojaan käyttää? Kuka arvioi sen avun määrän, jonka ihminen saa, jos hän lähtee normaalista tilanteesta tavoittelemaan omasta mielestään parempaa vaihtoehtoa? Ja kuka lopulta määrittelee, mikä on normaalia? Psykologian professori Olavi Viitamäki sanoi aikoinaan, että jos joku ylipäätään tietäisi, mitä on normaali, kukaan ei haluaisi olla sellainen.
Kun lähdetään määrittelemään normaalia, puhutaan arvoista. Yhteiskunta panee asioita järjestykseen omalla tavallaan ja yksilö omallaan. Jos yksilön arvot poikkeavat yhteisössä vallitsevista arvoista, ollaan ongelmatilanteessa.
Esteettisen kirurgian alueella ongelmatilanne voi olla seuraava. Vastaanotolle tulee nuori tyttö, jolla on kauniit rinnat, ehkä hieman alikehittyneet. Hän toivoo suurempia. Kysymys kuuluu: lähteekö lääkäri leikkaamaan vai ei.
- Mikä on vallitsevan kulttuurin arvio tytön normaaleista rinnoista?
- Mikä on hänen itsensä arvio omista rinnoistaan?
- Mitä sanoo asiantuntija, mikä on plastiikkakirurgin arvio?
Asiaa tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta. Entä mihin päädytään? Näissä kysymyksissä plastiikkakirurgi joutuu täysin erilaisten paineiden eteen kuin muilla erikoisaloilla, joissa toiminta on selkeämpää. Tämän tapaisilla kriittisillä kysymyksillä voidaan testata leikkaavan lääkärin asennoitumista. Rolf Nordström on sanonut julkisuudessa, ettei hän lähde tekemään kaikkea, mitä häneltä toivotaan. Vastuunsa tunteva lääkäri osaa ja haluaa sanoa myös ei. Asiantuntijana lääkäri näkee parhaiten sen vaihtoehdon, joka parantaa potilaan elämänlaatua pitkällä tähtäyksellä.
Valitettavasti kaikki kauneusleikkauksia tekevät kirurgit eivät ajattele potilaan parasta myös psyyken kannalta, vaan tekevät vain teknisiä suorituksia. Nainen pystyy kyllä hankkimaan luonnottoman suuret rinnat, jos hän niin haluaa. Jos ei Suomessa, niin muualla. Moraalittomasti toimiva esteettinen kirurgia ei tunne rajoja.
Kauneuden tavoittelua eettisesti kestävin käsityksin
Esteettisen kirurgian moraalinen ydinkysymys tiivistetään usein muotoon: onko oikein että lääkäri käyttää taitoaan muuhun kuin sairauden parantamiseen?
Plastiikkakirurgia on selkeästi hyväksyttyä silloin, kun taustalla on jokin synnynnäinen epämuodostuma - esimerkiksi huuli- ja suulakihalkiopotilaan ulkonäköä korjataan. Hyväksyminen on helppoa myös niissä tapauksissa, joissa taustalla on poikkeavuus "normaalista", vaikkakaan ei varsinainen sairaus - esimerkiksi kaljuuntuneelle tehdyt hiustensiirrot. Suurimmat eettiset ongelmat tulevatkin eteen silloin, kun potilas haluaa muuttaa itseään uudenlaiseksi tavoitteena ulkonäön esteettisyyden lisääminen.
Plastiikkakirurgin taidot pääsevät parhaiten esille dramaattisissa korjauksissa, silloin kun huippuosaaja korjaa ihmistä, joka on ollut onnettomuudessa ja vahingoittunut pahasti. Tulos on usein helppo myöntää pieneksi ihmeeksi. Toisaalta harvemmin tullaan ajatelleeksi, että näissä korjaavissa operaatioissa tarvitaan taitoja, jotka esteettisen kirurgian alueella ovat perusvaatimuksia. Kun tavoitteena on päästä normaalista parempaan, kun tavoitteena on hakea kauneutta, tarvitsee kirurgi teknisen huippuosaamisen lisäksi myös perusteellisesti mietityn ja eettisesti kestävän käsityksen esteettisyydestä.
Mirka Parkkinen on viestintäpsykologi; hän työskentelee suuressa suomalaisessa mainostoimistossa ja on paneutunut erityisesti arvo- ja asennetutkimuksiin sekä semioottisiin kysymyksiin eli viestien sisältämien merkityksien ja merkkijärjestelmien tulkintaan ja analysointiin.
Laadukkain vaihtoehto
Esteettisen kirurgian ja hiustensiirtojen suhteen laadukkain vaihtoehto on valita Professori Nordströmin Plastiikkakirurginen Sairaala paitsi maailman plastiikkakirurgien eliittiin kuuluvan professori Nordströmin puolesta, niin myöskin hänen huippuunsa koulutetun leikkaussalihenkilökunnan suhteen. Leikkaussalihoitajat ovat erikoistuneet toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla esteettisen kirurgian puoleen kääntyvien potilaiden hyväksi. Esimerkiksi tuhansien hiussiirteiden istutus samassa leikkauksessa vaatii ammattitaitoa ja saumatonta yhteistyötä kirurgin ja erikoissairaanhoitajien välillä Esteettisellä kirurgialla parannetaan ulkonäköä, annetaan uudet valmiudet jokapäiväiseen elämään - nostetaan elämänlaatua.
Kaikista sairaalassamme tehtävistä toimenpiteistä saatte lisätietoa toimenpide-esitteistä, joita voitte tilata puhelimitse, faksitse, kotisivuiltamme ja sähköpostitse.